Tietoa Planetrotterista

Planetrotterin on kehittänyt Vincent Wretling, intohimoinen tietovisojen ja tietopelien harrastaja. Vuonna 2017 hän loi lautapelin ”Lista Rätt”, joka oli ehdolla Vuoden lautapeliksi Ruotsissa. Planetrotterin tavoitteena on tarjota piristävä päivittäinen haaste — hauska ja pohdittava tauko, joka on samalla mukaansatempaava matka kiehtovalla planeetallamme!

Usein kysytyt kysymykset

Miten Planetrotteria pelataan?

Tavoitteesi on arvata päivän salainen kaupunki enintään 7 yrityksellä. Jokaisen arvauksen jälkeen saat vihjeitä eri ominaisuuksista, kuten maanosasta, maasta, väkiluvusta ja muusta. Numeroarvojen kohdalla nuolet (↑/↓) osoittavat oikeaan suuntaan. Etäisyyden kohdalla kompassin neula osoittaa kohti etsittyä kaupunkia! Ruutujen värit (oikein, lähellä, väärin) ohjaavat sinut oikeaan vastaukseen.

Mitä karttapallon nuppineulat ja viivat tarkoittavat?

Jokainen arvaus pudottaa karttapallolle numeroidun nuppineulan, ja edellisestä arvauksesta uuteen piirretään lentoreitti. Näin näet koko matkasi kohti päivän kaupunkia. Voit pyörittää karttapalloa sekä zoomata sisään ja ulos itse.

Onko Planetrotter ilmainen?

Kyllä, Planetrotter on täysin ilmainen. Tavoitteena on tehdä maantiedon ja maailman kaupunkien oppimisesta hauskaa ja kaikille saavutettavaa.

Kuinka usein uusi kaupunki julkaistaan?

Uusi arvoituskaupunki julkaistaan joka päivä keskiyöllä paikallista aikaasi. Tämä koskee sekä normaali- että expert-tilaa, joten uusi haaste odottaa sinua aina.

Mitä eroa on normaali- ja expert-tilalla?

Normaalitilassa päivän kaupunki valitaan tunnetumpien kaupunkien listasta. Expert-tilassa vaikeus on huomattavasti suurempi, sillä valinta tehdään koko tietokannasta — myös harvinaisemmista ja tuntemattomammista paikoista. Todellinen koetus maantiedon ystävälle!

Miten päivän kaupunki valitaan?

Päivän kaupunki valitaan huolella kootusta listasta, jotta vaikeustaso, koko ja sijainti vaihtelevat sopivasti. Vaikka et koskaan tiedä, mitä seuraavaksi tulee, järjestys on suunniteltu niin, että jokainen päivä tuo uuden ja jännittävän haasteen.

Mistä tiedot ovat peräisin?

Väkiluku koskee koko yhtenäisesti rakennettua kaupunkitaajamaa Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen GHSL Urban Centre Database 2025 -aineiston mukaan (CC BY 4.0; käytämme kunkin kaupunkikeskuksen vuoden 2025 väkilukua). Pohjoismaissa ja Baltiassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, joissa satelliittiaineisto aliarvioi harvaan rakennetut esikaupungit, sekä alle 50 000 asukkaan paikkakunnilla käytämme kansallisen tilastoviranomaisen taajamalukua, emme koskaan kunnan lukua. Kun useampi kaupunki jakaa saman taajaman, keskuskaupunki – useasta kaupungista nimetyssä taajamassa niistä suurin – saa koko taajaman ja muut säilyttävät oman lukunsa. Vain taajamissa, joissa ei ole hallitsevaa kaupunkia, kaupungit jakavat väkiluvun omien väkilukujensa suhteessa. Perustamisvuosi on Wikipedian mukaan ensimmäinen dokumentoitu kaupunkivaihe; arvioidut vuodet – johdettu vuosisadasta tai ajoitettu arkeologisesti – on merkitty ”n.”. Uudella nimellä yhdistymisestä syntyneen kaupungin perustamisvuosi on yhdistymisvuosi. Korjaukset otetaan kiitollisina vastaan osoitteessa [email protected].

Palautteen tai muiden tiedustelujen osalta ota yhteyttä osoitteeseen [email protected].

← Takaisin peliin